Miksi insinööritkin tarvitsevat taidetta?

Aalto-yliopiston Otaniemen kampusalue kehittyy vauhdilla. Tulevien vuosien aikana alueelle muuttavat muotoilun ja taiteen opiskelijat Arabian alueelta sekä kauppatieteilijät Töölön kampukselta.

Muutos on valtava: Otaniemen kampusalue ei olekaan enää vain yliopistokampus, vaan vararehtori Antti Ahlavan sanoin A! CITY. Pohjaa tälle uudenlaiselle ajattelumallille antavat muun muassa kampusalueen opiskelijat, start up -keskittymä, ravintolat ja kaupat. Alueesta on muovautumassa kansainvälisesti ainutlaatuinen yhteistyön solmukohta.

Miksi sitten insinööri tai kauppatieteilijä tarvitsee opinympäristöönsä taidetta? Aalto-yliopiston julkisen taiteen vision mukaan energinen ympäristö syntyy tarkastelemalla maailmaa toisesta näkökulmasta käsin omaksumalla myös luovuuteen ja intuitioon perustuvia mielikuvia.

Kaikkien uusien innovaatioiden taustalla on tinkimätöntä puurtamista, mutta taatusti myös vanhojen mallien kyseenalaistamista. Taide ja luovat käytännöt tarjoavat uudenlaiseen ajattelumalliin ainutlaatuiset ja toimivat työkalut. Aalto-yliopistossa gallerioiden ja julkisen taiteen toiminnan rinnalla uusia ajattelumalleja työstetään myös kaikille opiskelijoille tarjottavilla UWAS-opinnoilla (University Wide Art Studies).

Aalto-yliopisto on ensimmäisenä suomalaisena yliopistona sitoutunut taiteen prosenttiperiaatteeseen, joka merkitsee aivan uudenlaista ajattelumallia. Julkisen taiteen pilottihankkeena toimii elokuussa 2017 avautunut Dipoli, jonka ALA-arkkitehdit ovat huolella restauroineet kunnioittaen Raili ja Reima Pietilän 1960-luvulta peräisin olevaa huikeaa arkkitehtuuria.

Dipolin taidekonsepti ”Radical Nature” viittaa niin rakennuksen villeihin ja vaihtelevan muotoisiin tiloihin kuin ajatukseen Aalto-yliopiston tulevaisuuden visioista. Dipoliin syyskuun aikana asennettava taide kunnioittaa historiallista arkkitehtuurin helmeä, mutta viittaa myös meidän radikaaliin vastuuseemme tulevaisuuden luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista.

Esimerkiksi Renata Jakowleffin tuhansien lasipisaroiden kimaltelevan kauneuden takaa löytyy huoli merien saastumisesta ja toisaalta toive löytää uusia ratkaisuja paremman ympäristön rakentamiseen.

Outi_Turpeinen_Renatan Videokuvaus2Renata Jakowlef valmistelee tilausteosta Aalto-yliopiston päärakennukseen Dipoliin.
(kuva Aalto-yliopisto / Outi Turpeinen)

Julkinen taide voi nostaa esille kysymyksiä yliopiston roolista yhteiskunnassa ja laajemminkin osana kansainvälistä yhteistyötä. Taide on perimmäiseltä luonteeltaan kyseenalaistavaa ja uusia malleja etsivää, siksi myös insinöörit ja kauppatieteilijät tarvitsevat taidetta.

Julkinen taide tulee olemaan elimellinen osa Otaniemen alueen kehitystä. Taide on näkyvillä niin lukuisissa gallerioissa kuin rakennusten sisällä ja koko alueella. Taide luo teini-ikää lähestyvälle Aalto-yliopistolle identiteettiä ja uusia kohtaamisen paikkoja.

Lisää aiheesta:
showcase.aalto.fi
uwas.aalto.fi

3000pix_Aalto_University_Outi_Turpeinen_ARTS_24-5-2017_photo_Mikko_Raskinen_009
kuva Aalto-yliopisto/ Mikko Raskinen

Outi Turpeinen

ROTI 2017 -hankkeen Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneelin jäsen Taidekoordinaattori, taiteen tohtori, Aalto-yliopisto

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa! 

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi