Miten tuoda taidetta osaksi rakennettua ympäristöä?

Rakennetun ympäristön tila (ROTI) -raportissa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa arvioitu arkkitehtuuria, suunnittelua, muotoilua ja taidetta omana osa-alueenaan. Näillä seikoilla pystytään merkittävästi vaikuttamaan rakennetun ympäristön laatuun ja viihtyisyyteen. Niin sanotun prosenttiperiaatteen soveltaminen on herättänyt kiinnostusta taidetta kohtaan ja samalla tietoisuus taiteen hyödyistä rakennushankkeissa on lisääntynyt. Prosenttiperiaate tarkoittaa, että tietty prosenttiosuus alueen tai rakennuskohteen rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen.

Olin mukana arkkitehtuuria, insinöörisuunnittelua, muotoilua ja taidetta käsitelleessä ROTI-paneelissa, jossa oli mukana paljon taide- ja kulttuurialan edustajia. Kun heiltä itseltään kysytään, on selvää, että he kokevat taiteen keinoksi, jolla alueet voivat erottua muista ja joka luo myönteisiä mielikuvia alueista.

Taide on vain yksi viihtyisyyttä ja arvoa rakentavista tekijöistä
Moni taide- ja kulttuuriasiantuntija on myös sitä mieltä, että taide itsessään nostaa asuntojen arvoa alueella. Olisin kuitenkin varovainen tällaisten johtopäätösten vetämisessä. Monet näistä asiantuntijoista olisivat varmasti mielissään, jos olisi mahdollista osoittaa selvä yhteys asuntojen arvon ja aluetaiteen välillä. Asuntojen arvoon ja arvostukseen heijastuvat kuitenkin monet seikat, joiden vaikutusta on mahdotonta erottaa toisistaan.

Viihtyisyyttä ei alueelle saada ilman hyvää aluesuunnittelua, jossa huomioidaan maisema, sosiaalinen rakenne, arkkitehtuuri tai luontoyhteydet. Taide ei ole laastari, jolla korjataan elinympäristön vikoja. Kestäviä alueita pitää suunnitella pitkän aikavälin jänteellä alkaen aluerakenteesta. Suunnittelutyön edetessä suunnitelmaan lisätään elementtejä, jotka luovat alueen hengen. Toki alueen henki viime kädessä syntyy ja kehittyy asukkaiden ja muiden alueella toimivien myötä.

Taide toivotetaan tervetulleeksi, mutta siitä ei haluta maksaa
Kun ihmisiltä kysytään, haluavatko he taideteoksia arkiympäristöönsä, kuten kouluihin ja työpaikoille, ylivoimainen enemmistö vastaa kyllä. Taiteen nähdään muun muassa Suomen taiteilijaseuran ja Prosentti taiteelle -hankkeen teettämien kyselyjen mukaan lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kun ihmisiltä kysytään, kuinka moni olisi valmis maksamaan hieman enemmän omistusasunnosta, jonka rakennuskustannuksista olisi käytetty noin prosentti taiteeseen, näyttää karummalta: vain kahdeksan prosenttia vastaa tähän kysymykseen ”täysin samaa mieltä”.

Useimmat kiinteistöjen omistajat ja rakennusalan ammattilaisetkin pitävät tavallista laajempaa insinöörisuunnittelua sekä laadukasta arkkitehtuuria ja taidetta sisältävää rakentamista tavanomaista rakentamista kalliimpana. Korkeampia kustannuksia pidetäänkin usein suurimpana esteenä sille, että luovaa suunnittelua käytettäisiin enemmän. Tämä koskee erityisesti julkisen sektorin hankkeita, joissa tarjouskilpailuissa painottuu voimakkaasti halvin hinta ja laatunäkökulmat jäävät helposti vähemmälle huomiolle.

Tarvitseeko laadukkaan arkkitehtuurin ja taiteen sitten aina nostaa olennaisesti hankkeen hintaa? Mitä aikaisemmin esimerkiksi aluekokonaisuuden suunnittelussa voidaan ottaa huomioon taide ja laadukkuus, sen paremmat mahdollisuudet on saada aikaan kokonaisuus, jonka hinta ei taiteesta ja suunnittelun laadukkuudesta huolimatta ampaise pilviin.

Jo hyvin varhain kannattaa alkaa pohtia sitä, miten taide saadaan mukaan hankkeeseen. Integroidaanko se muuhun rakentamiseen, luontevana osana suunnitteluun tai esimerkiksi innovatiivisesti pihasuunnitelmaan? Eikä julkisen sektorin kilpailutuksissa tarvitse aina juosta halvimman hinnankaan perässä: hankintalaki tarjoaa mahdollisuuksia innovaatio-, kumppanuus- ja neuvottelumenettelyjen sekä suunnittelukilpailujen ennakkoluulottomaan hyödyntämiseen.

Taideraha yhteen pottiin
Skanskassa meillä on lukuisia kokemuksia siitä, miten taide rikastuttaa alueita ja elinympäristöjä, ihastuttaa ja saa ihmiset huomaamaan ja tiedostamaan ympäristönsä uusilla tavoilla. Helsingin Kruunuvuoren tulevalle alueelle on määritelty valotaide osaksi hankeen lopullista taidemaailmaa. Joillakin työmailla taiteilija tai koululaiset ovat muuntaneet työmaa-aidat taideaidoiksi ja kerrostalojen porraskäytävien lasipinnoissa ovat kukkineet kasviaiheiset teokset. Jyväskylän Kankaan alueelle on tulossa taideteoksia ja kulttuuritapahtumia prosenttiperiaatteen mukaisesti. Yksi esimerkki alueen taideteoksista on taiteilija Anna Ruthin suunnittelema Symbioosi-teos.

Tuoreita esimerkkejä taiteen ja julkisivun luontevasta liitosta ovat As. Oy Espoon Jousenpuistoon tuleva taidepääty, johon taiteilija Topi Äikäs on luonut kuusikerroksisen reliefibetoniseinän, sekä Vantaan Kivistön uudella asuinalueella pihasuunnitelman osana olevat taiteilija Pertti Kukkosen suunnittelemat piharyhmät. Nämä antavat vahvaa identiteettiä eri pihoille ja toimivat samalla istuskelupaikkana. Reliefibetoniseinistä, joiden toteuttamisessa Topi Äikäs on ollut mukana, löytyy esimerkkejä muun muassa täältä.

Varsinkin silloin kun teosten on tarkoitus muodostaa pysyvä osa ympäristöään, parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun taide ei jää yksittäisiksi tai irrallisiksi teoksiksi, vaan muodostaa tunnistettavan kokonaisuuden ja sen suunnittelu on edennyt yhtä aikaa aluesuunnittelun kanssa.

Pohtiessani taiteen ja rakentamisen yhdistämistä olen päätynyt kannattamaan joillakin alueilla käytettyä kokonaisuuden kannalta hienosti toimivaa ratkaisua. Siinä taideraha kerätään yhteiseen pottiin ja taiteen sijainti ja muoto mietitään suuremman kokonaisuuden rikastuttajana. Näin saadaan mielestäni hallittu ja laadukas taide oikeille paikoille tai oikealla tavalla esiin ja varmistetaan hieno aluekokonaisuus.

Tyonantajakuva_toimihenkilöt_Skanskatalo_Aki_Rask_2015 HIGH RES (25)

Hille Kaukonen,

ROTI 2017-hankkeen Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide-paneelin jäsen
Kaavakehitysjohtaja, Skanska Oy

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi